Kultainennoutaja

kultainennoutaja

Kultainennoutaja on keski-tai suurikokoinen koirarotu joka on luonteeltaan iloinen, ystävällinen, älykäs sekä miellyttämisenhaluinen.

Rotu sopii täydellisesti seura- tai perhekoiraksi lapsiperheisiin, sekä erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten opaskoiraksi.

Liikunnan tarve on kohtuullisen suuri, joten jos harkitset kyseistä rotua, niin sinulta olisi hyvä löytyä tarpeeksi aikaa koiralle.

Suomen Kennelliiton tilastojen mukaan rotua on rekisteröity Suomessa 55 349 kappaletta.

Minkälainen koira kultainennoutaja on?

Luonne

Kultainennoutaja on luonteeltaan tunnetusti ystävällinen ja luottavainen rotu, joka tulee toimeen niin lasten kuin muidenkin eläinten ja koirien kanssa. Rotu on myös hyvin älykäs ja uskollinen omistajilleen.

Älykkyys ja uskollisuus yhdistettynä rodun luontaiseen toiminnanhaluun tekevät kultaisestanoutajasta hyvän käyttökoiran esimerkiksi opaskäyttöön. Rotu onkin oiva metsästyskaveri, palvelus- tai pelastuskoira ja ne tykkäävätkin erityisesti erilaisista vesileikeistä.

Rotu on erittäin suosittu myös kotikoirana niiden leppoisan ja rauhallisen, mutta silti leikkisän luonteensa vuoksi. Suojelus- tai vahtikoiraksi niistä ei ole, sillä ne suhtautuvat vieraisiin luottavaisesti ja hyväntahtoisesti.

Ne ovat helposti koulutettavissa, sillä rotu on älykkyytensä lisäksi myös erittäin miellyttämisenhaluinen. Vaikka ne eivät ole erityisen haukkuherkkäiä, niin kultainennoutaja voi olla äänekäs innostuessaan esimerkiksi vieraista ihmisistä.

Alkuperä ja historia

Kultaisennoutajan alkuperästä on useita teorioita. Yleisesti hyväksytty teoria on, että ensimmäinen kultainennoutaja oli nimeltään Nous, jonka Skotlannin lordi Tweedmouth osti Brightonista Etelä-Englannista ja kuljetti Skotlantiin.

Lordi Tweedmouth eli Dudley Majoribanks risteytti Nousin tweedinvesispanieli Bellen kanssa, josta rotukehitys alkoi. Tweedinvesispanielia ei enää nykyisin ole rotuna olemassa, mutta niiden kerrotaan olleen älykkäitä ja tasaisia – aivan kuten nykyisinkin.

Dudley Marjoribanks kehitti uutta rotua, koska halusi koiran, joka sopisi erityisen hyvin Skotlannin sateiseen ilmastoon ja haastavaan maastoon noutamaan ammuttua pienriistaa. Myöhemmin Majoribanks jatkoi jalostustyötä ja rotu syntyi risteyttämällä sekoitukseen esimerkiksi irlanninsetteriä.

Nykyisen nimensä rotu sai vuonna 1920. Tätä ennen rotua kutsuttiin keltaiseksi noutajaksi tai keltaiseksi sileäkarvaiseksi noutajaksi.

Kultainennoutaja on erittäin suosittu koirarotu ja se on ollut Suomen suosituimpien rotujen joukossa jo vuosikymmeniä. Vuonna 2020 rotu oli Suomen viidenneksi suosituin koirarotu.

kultaisennoutajan pentu nurmikolla

Ulkonäkö ja koko

Rodusta löytyy kahdenlaista päälinjaa: näyttely- sekä metsästyslinjaista. Näyttelylinjaiset noutajat ovat metsästyslinjaisia vaaleampia ja vantterampia, kun taas metsästyslinjaiset ovat usein tummempia ja kevytrakenteisempia. Suomessa näyttelylinjainen on suositumpi.

Rodun turkki on pitkä, ja se on sileä tai aaltoileva. Niillä on selkeälinjainen pää ja tummanruskeat, ystävälliset silmät. Luppakorvat ovat kiinnittyneet noin silmien korkeudelle. Hännän tulisi olla suora ja se mukailee selkälinjaa.

Urosten säkäkorkeus on 55–61 senttimetriä, nartut ovat hieman pienempiä ja niiden ihannesäkäkorkeus on 51–56 senttiä. Kultainennoutaja painaa noin 30–40 kilogrammaa.

Terveys

Kultainennoutaja on suhteellisen terve koirarotu, jolla on korkea eliniänodote, noin 12–16 vuotta. Rodulla esiintyy kuitenkin keskimääräistä hieman useammin tiettyjä sairauksia, joista kannattaa olla tietoinen.

Yleisimpiä sairauksia ovat lonkka- ja kyynärsairaudet, silmäsairaudet kuten harmaakaihi ja verkkokalvon rappeuma, sekä epilepsia ja erilaiset syöpäsairaudet.

Ennen kultaisennoutajan hankkimista on hyvä selvittää pennun sukutaulua ja varmistua siitä, että kasvattaja on tehnyt tarpeelliset terveystarkastukset.

Täysikokoinen yksilö vaatii melko paljon liikuntaa, sopiva määrä on noin kaksi tuntia päivittäin. Rotu liikkuu mielellään myös enemmän, ja niiden kanssa voikin harrastaa melkein mitä vain pyörälenkeistä agilityyn, metsästykseen ja tottelevaisuuskilpailuihin.

Kultaisennoutajan pentujen liikuntamäärä kannattaa pitää maltillisena, jotta koiran lonkat ja nivelet saavat kehittyä rauhassa.

Turkinhoito ja värit

Turkin väritys on kultainen tai kermanvaalea. Sävyerot sallitaan tummankultaisesta valkoiseen saakka. Näyttelyissä ei sallita punaista väritystä.

Rodulla on pitkä kaksikerroksinen turkki, joka muodostuu paksusta, tuuheasta aluskarvasta ja päällyskarvasta.

Varsinainen karvanlähtöaika rodulla on kerran tai kahdesti vuodessa, jolloin turkkia tulee harjata päivittäin. Muina aikoina karvaa lähtee tasaisesti vähän koko ajan, eli säännöllinen harjaaminen kerran tai pari viikossa on tärkeää.

Aluskarva voi takkuuntua, jos säännöllisestä harjauksesta ei pidetä kiinni. Tämä aiheuttaa koiralle epämukavuutta. Lisäksi turkki voi olla kesäisin liian kuuma, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Kenelle rotu sopii?

Kultainennoutaja ei ole sohvaperuna, vaan aktiivinen menijä, jonka omistajalla tulee olla aikaa ja energiaa antaa koiralle tarpeeksi liikuntaa. Tasaisen luonteensa ja miellyttämisenhaluisen älynsä vuoksi kyseessä on erittäin suosittu rotu niin perhe- tai seurakoiraksi kuin erilaisiin koiraharrastuksiin.

Rodun rauhallinen ja tasainen luonne sopii hyvin myös lapsiperheisiin. Se on myös loistava seuralainen lenkkipoluille tai apuri metsästysharrastukseen, varsinkin jos pienriistaa tulee noutaa vesistöistä.

Rotu sopii hyvin myös palvelukoiraksi, esimerkiksi huumekoiraksi tai vammaisten opaskoiraksi.

Mistä voin etsiä kultaisennoutajan pentuja ja kasvattajia?

Pentuja sekä kasvattajia voit etsiä Golden Ringin pentuvälityksestä.

Hinta vaihtelee riippuen eri tekijöistä, mutta yleisesti ottaen hinta lähtee 1200€ ylöspäin.

Teksti: Elina Karjalainen

crossmenu