Elinikä: 12–16 vuotta
Paino: 3–5 kilogrammaa
Koko: Ihanne korkeus 26 senttimetriä
Alkuperämaa: Saksa
- Haukkuherkkä ★★★★★
- Terveys ★★★★★
- Miellyttämisenhalu ★★★★★
- Koiraystävällinen ★★★★★
- Lapsiystävällinen ★★★★★
- Sopii kerrostaloon ★★★★★
- Liikunnan tarve ★★★★★
- Älykkyys ★★★★★
- Karvanlähtö ★★★★★
- Ensikoiraksi ★★★★★
Kleinspitzin ominaisuudet
Kleinspitz on pienikokoinen koirarotu, joka kuuluu saksanpystykorvien roturyhmään pomeranian, mittelspitzin, grosspitzin ja keeshondin tavoin.
Saksanpystykorvia on alun perin käytetty seura- ja vahtikoirina, ja kleinspitz tunnetaankin valppaasta ja lojaalista luonteestaan.
Vahtikoirasta polveutuva kleinspitz saattaa kuitenkin ilmoittaa äänekkäästi pihapiiriä lähestyvistä vieraista.
Ystävällisen luonteensa ja pienen kokonsa ansioista rotu soveltuu monenlaiseen elämäntyyliin, ja sopii niin harrastuskoiraksi kuin koko perheen lemmikiksi.
Luonne ja käyttäytyminen
Valpas ja energinen kleinspitz on helppo koulutettava älykkyytensä ja miellytämisenhalunsa ansioista. Rotu kiintyy erityisen vahvasti perheeseensä, ja kleinspitzit ovatkin tunnettuja lojaalista luonteestaan.
Vahtikoiran vaistonsa vuoksi kleinspitz kuitenkin saattaa suhtautua hieman varautuneesti vieraisiin, mutta aggressiivisuutta ei esiinny. Suhtautuminen vieraisiin kuitenkin vaihtelee yksilöittäin koirien välillä, ja jotkin yksilöt saattavat suhtautua kaikkiin ihmisiin erittäin lempeästi.
Rodun kerrotaan tulevan hyvin toimeen lasten ja muiden koirien kanssa.
Kleinspitz tunnetaan sinnikkäänä koira, joka ei luovuta helpolla. Sinnikkyys, älykkyys ja valppaus tekevätkin rodusta erinomaisen harrastuskoiran, esimerkiksi tottelevaisuuskoulutukseen tai agilityyn.
Kleinspitzille on helppo opettaa useita erilaisia temppuja, sillä rodun oppimiskyky on nopea ja miellyttämisenhalu suuri.
Kenelle kleinspitz sopii?
Energinen ja lempeä kleinspitz on tasapainoinen koira, joka mukautuu helposti monenlaiseen eri elämäntyyliin. Lojaali rotu kiintyy helposti perheeseensä, ja sopii erinomaisesti lapsiperheisiin, tai toisen koiran kaveriksi.
Haukkuherkkyytensä vuoksi rotua harkitsevan tulee kuitenkin harkita sitä, sopiiko mahdollisesti haukkuherkkä koira omaan asumisjärjestelyynsä. Mahdolliseen liialliseen haukkumiseen on puututtava jo varhain pentuvaiheessa.
Kleinspitz ei vaadi runsaasti liikuntaa päivittäisten kävelylenkkien ulkopuolella, mutta nauttii silti yhteisestä tekemisestä perheenjäsentensä kanssa.
Rotu soveltuu mainiosti sellaisille ihmisille, jotka haluavat koiransa oppivan ison määrän erilaisia käskyjä ja temppuja, sillä älykäs ja lempeä rotu on helposti koulutettava.
Ulkonäkö ja koko
Kleinspitz on pienikokoinen ja painaa keskimäärin 3–5 kilogrammaa. Ihanteellinen säkäkorkeus on 23–29 cm, muita korkeuksia ei sallita. Rotu kerää katseita paksulla ja tuuhealla turkillaan, joka kestää erinomaisesti pohjoisen Euroopan vaihtelevia sääolosuhteita.
Rotumääritelmän mukaan kasvot ovat kettumaiset, ja suuret tummat silmät tekevät katseesta lempeän. Toisiaan lähellä olevien korvien kuuluu olla pystyssä pään päällä. Tuuhea häntä kiertyy selän päälle.
Terveys ja liikunta
Kleinspitz on pitkäikäinen rotu, jonka keskimääräinen eliniänodotus on noin 13–15 vuotta. Perusterveellä rodulla esiintyy joitakin omalle roturyhmälleen ominaisia perinnöllisiä ongelmia, mutta vastuullisen jalostuksen ansioista perinnöllisiä sairauksia esiintyy vuosi vuodelta vähemmän.
Yleisin perinnöllinen ongelma liittyy hampaisiin sekä oikeanlaiseen purentaan. Liian kapea alaleuka saattaa johtaa puuttuviin hampaisiin, sekä koiralle kipua tuottaviin purentaongelmiin. Muita esiintyviä perinnöllisiä ongelmia ovat patellaluksaatio sekä silmäsairaudet PRA, RD ja HC.
Pentua harkitsevan onkin syytä kysellä kasvattajalta oman pentunsa esivanhempien terveystietoja.
Pienen kokonsa ansioista kleinspitz ei vaadi runsaasti liikuntaa, mutta päivittäinen liikunta ja lenkkeily on kuitenkin tarpeen, kuten kaikkien koirarotujen kohdalla. Rotu nauttii erityisesti ajanvietosta takapihalla oman perheensä kanssa, ja osallistuu mieluusti erilaisiin pihaleikkeihin ja touhuihin.
Vaikka rotu ei vaadi runsaasti lenkkeilyä, on energiselle koiralle silti tarjottava runsaasti tekemistä ja aktiviteetteja, esimerkiksi älylelujen tai erilaisten koiraharrastusten muodossa.
Turkinhoito ja värit
Tuuhea turkki ei vaadi erityistä hoitoa, säännöllistä harjausta lukuun ottamatta. Turkki tulisi harjata huolellisesti vähintään kerran viikossa, mutta harjauksen tarve voi vaihdella yksilöllisen koiran turkin laadun mukaan.
Säännöllinen harjaus on tärkeää, sillä hoitamattomaan turkkiin muodostuu helposti koiralle kivuliaita takkuja. Pienikokoisen koiran turkkiin tarttuu helposti roskia ulkoilun yhteydessä, joten turkin kunto kannattaa vähintäänkin tarkastaa päivittäin.
Jos säännöllisestä harjauksesta huolehditaan, kleinspitzin näyttävä turkki ei tarvitse muunlaista huoltoa.
Sallittuja värejä ovat musta, ruskea, valkoinen, oranssi, harmahtava ja muunvärinen – lähes kaikki värivariaatot ovat siis sallittuja.
Alkuperä ja historia
Saksanpystykorvien roturyhmän koirat polveutuvat kivikautisesta Euroopan suokoirasta (Canis familiaris palustris Rüthimeyer), jonka ajatellaan olevan varhaisin kesytetyn koiran muoto. Alun perin nämä varhaiset koirat toimivat varhaisten ihmisten metsästystovereina, mutta vuosituhansien saatossa siitä on kehittynyt useita eri rotuja sekä roturyhmiä.
Saksassa kleinspitzin sekä muita samaan roturyhmään kuuluvien rotujen näköisiä koiria on esiintynyt jo vuosisatoja, mutta niitä pidettiin ainoastaan ’tavallisina maaseudun koirina’. Saksanpystykorvat saivat huomiota vasta vuonna1899, jolloin saksassa perustettiin oma yhdistyksensä kleinspitzille ja muille roturyhmän koirille.
Nykypäivänä rotu on suosittu erityisesti Euroopassa. Suomessa on viimevuosina rekisteröity vuosittain vähän alle 500 yksilöä. Kleinspitz on suhteellisin tuntematon Euroopan ulkopuolella, ja rotua ei tunnisteta ollenkaan Kanadassa tai Yhdysvalloissa. Rotu kuitenkin kasvattaa suosiotaan jatkuvasti, Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Teksti: Emilia Soramäki