Kääpiösnautseri

Elinikä: 12–15 vuotta

Paino: 4,5–8 kilogrammaa

Koko: 30–35 senttimetriä

Alkuperämaa: Saksa

• Haukkuherkkä ★★★★★
• Terveys ★★★★★
• Miellyttämisenhalu ★★★★★
• Koiraystävällinen ★★★★★
• Lapsiystävällinen ★★★★★

• Sopii kerrostaloon ★★★★★
• Liikunnan tarve ★★★★★
• Älykkyys ★★★★★
• Karvanlähtö ★★★★★
• Ensikoiraksi ★★★★★

Minkälainen koira kääpiösnautseri on?

Kääpiösnautseri on Saksasta kotoisin oleva kääpiö- ja seurakoirien roturyhmään kuuluva koirarotu.

Nykyisin rodun pääasiallinen käyttö on seura- ja harrastuskoirana toimiminen.

Suomen Kennelliiton tilastojen mukaan kääpiösnautsereita on rekisteröity tällä hetkellä Suomessa noin 25 266 kappaletta.

Kyseessä on vahvarakenteinen koira joka kiintyy perheenjäseniinsä syvästi, sekä tarvitsee suhteellisen paljon liikuntaa ja huomiota.

Luonne ja käyttäytyminen

Kääpiösnautserit ovat luonteeltaan älykkäitä, energisiä, temperamenttisia ja ystävällisiä seura- ja kotikoiria. Rodun lempi aktiviteetteihin kuuluvat erilaisten aktiviteettien tekeminen perheenjäsentensä kanssa.

Rotu soveltuu pienestä koostaan huolimatta myös hyvin vahtikoiraksi, sillä ne ovat erittäin valppaita sekä varusteltu hyvällä reaktiokyvyllä.

Rodun luonteenpiirteisiin kuuluu myös pelottomuus, joka näkyy usein haukkumisen muodossa, kun tuntemattomia vieraita on lähestymässä kohti koiran reviiriä.

Vahvan oman tahdon lisäksi rodulla on myös taipumusta olla haukkuherkkä, jonka takia varhainen ja jatkuva koulutus onkin erityisen tärkeää.

Niiden koulutus on suhteellisen helppoa rodun helpon motivoitumisen, vahvan miellyttämisenhalun, sekä touhukkaan luonteen ansiosta. Harjoitusten on kuitenkin hyvä olla tarpeeksi mielenkiintoisia, sillä älykkyytensä vuoksi ne saattavat tylsistyä useisiin toistoihin ilman vaihtelua.

Kääpiösnautserit tulevat toimeen myös muiden eläinten ja lasten kanssa, ja niiden energinen luonne sopii hyvin erilaisiin perheisiin.

Alkuperä ja historia

Kääpiösnautserit (zwergschnauzer) ovat peräisin Saksasta 1900-luvun taitteesta. Saksalaiset maanviljelijät halusivat snautseria pienemmän rodun pyydystämään rottia ja muita jyrsijöitä talleista ja tiluksilta. Samankaltaisia koiria on ollut Saksassa todennetusti jo noin 500 vuotta sitten, mutta omaksi rodukseen ne ovat muodostuneet vasta viimeisen reilun sadan vuoden aikana.

Rotu on jalostettu snautserista, apinapinseristä ja muista pienemmistä roduista kuten pomeranianista. Niiden jalostamisen aloittivat frankfurtilaiset Georg Riehl ja Heinrich Schott.

Nykyisenlainen rotumääritelmä on vuodelta 1910. Myöhemmin kääpiösnautsereiden häntiä ja korvia alettiin typistämään, jotta rotat eivät yltäisi puremaan niitä. Viikset ja tuuheat kulmakarvat suojelivat niitä myös rotanpuremilta.

Suomeen ensimmäiset yksilöt saapuivat vuonna 1956. Ensimmäiset valkoiset yksilöt rantautuivat Suomeen vasta 1990-luvulla. Rotu on nykyisin suosituin kolmesta snautserirodusta.

Suomessa rotu oli vuonna 2020 yhdeksänneksi suosituin koirarotu Kennelliiton tilastojen mukaan.

Ulkonäkö ja koko

Rodulla on karkea, keskipitkä ja suora karva joka olisi hyvä pitää vapaana takuista. Kääpiösnautserin tunnusmerkkinä toimii sen komea parta ja hieman silmien ylle ulottuvat tuuheat kulmakarvat.

Kyseessä on pienikokoinen koirarotu, jonka yleisilme on vanttera ja ilme valpas. Rotu on rakenteeltaan neliömäinen ja se on varusteltu lihaksikkaalla kaulalla ja vahvoilla leuoilla.

Kallo on pitkähkö ja sen V-muotoiset korvat ovat korkealla eteenpäin taittuneina. Häntä muistuttaa muodoltaan kuunsirppiä.

Rodun ihannesäkäkorkeus on 30–35 senttimetriä uroksilla ja nartuilla. Paino vaihtelee yksilöiden kesken 4,5–7 kilon välillä.

Terveys ja liikunta

Kääpiösnautserit ovat yleisesti ottaen melko terveitä keskimääräisen eliniän ollessa noin 12–14 vuotta. Rotutyypillisiä sairauksia, joista on hyvä olla tietoinen, ovat erilaiset silmäsairaudet, diabetes, epilepsia, virtsakivet ja haimatulehdus.

Kääpiösnautseri on aktiivinen ja toimelias rotu, jonka olisi hyvä saada noin tunti liikuntaa päivittäin. Rodun kanssa voi harrastaa hyvin erilaisia lajeja kuten agilityä tai tottelevaisuuskilpailuja, sillä se nauttii myös älyllisestä haasteesta ja tykkää touhuta yhdessä omistajansa kanssa. Rotu on melko sopeutuvainen ja liikkuu mielellään myös enemmänkin.

Kääpiösnautseria ei suositella pidettäväksi vapaana aitaamattomalla alueella, sillä niillä on vahva metsästysvietti ja ne lähtevät helposti jahtaamaan pieneläimiä sellaisia huomatessaan.

Turkinhoito ja värit

Kääpiösnautsereilla on neljää eri väritystä: täysmusta, pippurin ja suolan värinen, musta hopeisilla merkeillä, sekä puhtaan valkoinen. Harmaista värisävyistä sallitaan kaikki tummanharmaasta vaaleampaan hopeanharmaaseen. Valkoiset kääpiösnautserit ovat vielä Suomessa melko harvinaisia.

Karva on jäykkää ja karkeaa. Aluskarva on tiivis, joka suojaa koiraa sadesäällä. Turkki täytyy harjata ja mahdolliset takut tulee selvittää ainakin kerran viikossa.  Parta voi takkuuntua helpommin, ja sitä voi joutua harjaamaan useammin.

Turkkia hoidetaan nyppimällä liian pitkäksi kasvanut päällyskarva pois käsin. Trimmaus tulisi tehdä ainakin neljästi vuodessa, jotta turkki pysyy kaksikerroksisena ja suojaa koiraa mahdollisimman hyvin.

Jos koiraa käytetään näyttelyissä, trimmaus on hyvä tehdä noin viikkoa ennen näyttelyä.

Usein kysytyt kysymykset kääpiösnautsereista

Kenelle rotu sopii?

Kääpiösnautserit ovat energisiä koiria, ja siksi ne sopivat aktiivisille ihmisille. Rotu tulee toimeen lasten kanssa, joten se on myös hyvä valinta erilaisille perheille.

Ne ovat hyviä harrastus- ja lenkkikavereita. Pelkäksi sylikoiraksi niistä ei ole, ja jos koira ei saa tarpeeksi liikuntaa, niin ylimääräinen energia voi purkautua epätoivottuna käytöksenä.

Rodun yksilöt voivat olla omapäisiä, joten ne soveltuvat ihmisille, jotka ovat valmiita kouluttamaan koiraa heti pennusta saakka. Pienen kokonsa ansiosta ne sopeutuvat hyvin myös pienempiin asuntoihin niin maalle kuin kaupunkiolosuhteisiinkin.

Minkälainen kääpiösnautserin haukkuherkkyys on?

Rodun yksilöt ovat tunnettuja äänekkyydestään, eli kyllä – ne ovat haukkuherkkiä. Ne saattavat haukkua joko koetessaan olonsa uhatuksi, halutessaan jotain, tai yksinkertaisesti vain kuullaakseen oman äänensä.

Rodulla on myös taipumusta reviirinpuolustamiseen, joten se voi toimia myös vahtikoirana.

Onko niiden koulutus helppoa?

Kyllä, kääpiösnautsereiden koulutus on helppoa. Rodulla on todella omalaatuinen luonne johon kuuluu halu ymmärtää mitä niiden omistaja haluaa. 

Rodun yksilöt ovat hyvin älykkäitä ja energisiä, mutta niillä on usein myös hieman itsepäisyyttä. Vahva miellyttämisenhalu yhdistettynä korkeaan älykkyyteen ja helppoon motivoitumiseen tekee rodusta helpon koulutettavan.

Mikä on kääpiösnautserin pennun hinta?

Kääpiösnautserin pennun hinta on noin 1200 eurosta ylöspäin. Kasvattajat saavat itse päättää millä hinnalla pentu vaihtaa omistajaa. Hintaan vaikuttavia tekijöitä on useita, kuten vanhempien sukupuu, terveystutkimukset, suunnitteilla olevat pentueet, sekä yleinen kysyntä koiranpennuille.

Kääpiösnautserin pennun hinta on noin 1200 eurosta ylöspäin. Kasvattajat saavat itse päättää millä hinnalla pentu vaihtaa omistajaa. Hintaan vaikuttavia tekijöitä on useita, kuten vanhempien sukupuu, terveystutkimukset, suunnitteilla olevat pentueet, sekä yleinen kysyntä koiranpennuille.

Mistä löydän hyvän kasvattajan?

Tutustu rotuyhdistyksen verkkosivuilta löytyvään kasvattajalistaan ja kysele rodun omistajilta, millaisia kokemuksia heillä on kasvattajista.

Kääpiösnautseri etsii kotia – haluatko antaa uuden kodin koiralle?

Jos haluat tarjota koiralle rakastavan kodin, voit tutustua kääpiösnautsereihin jotka etsivät kotia. 

Kotia etsivät yksilöt löydät täältä.

Teksti: Elina Karjalainen